Pesänrakennusta ja suunnittelua

Tippui äsken verhotanko seinästä. Siis ihan seinästä eli nyt seinässä on reikä. Mä en tykkää näistä edeltävien vuokralaisten viritelmistä, jotka sitten hajoaa käsiin ja joutuu itse korjaamaan. Nyt keittokomeron ikkunassa ei oo verhoa, enkä suoralta kädeltä tiedä, millon sen siihen takasin saan. Ei ole tullut betoniseiniä aikasemmin tilkittyä.

Mä yritän parhaani mukaan pitää tän kämpän kotoisana ja viihtyisänä, mut useimmiten tuntuu siltä, että se on sula mahdottomuus. Liian vähän kaappitilaa ja liian vähän neliöitä. Ja - let's face it - osasyynä se, että en ole maailman siisteimpiä ihmisiä. Edelleen mun ajatuksissa elää aktiivisesti tarve omasta kodista ja aina välillä käyn niitä katsomassa etuovella, mutta ennen sopivan työn löytymistä asunnonosto jää haaveeksi. Toisaalta tällä hetkellä tuntuu päällimmäisenä olevan niin paljon muuta pohdittavaa, että tollanen projekti ei nyt mahdu kuvioihin. Syyskuussa mennään onneksi Habbo-ystävän kanssa Hietsun kirpparille myymään omaisuutta. Ehkä sitten saan pesän tyydyttävämpään kuntoon.

Viime päivät on kuluneet meksikolaistuneen ystäväni kanssa iltoja viettäen ja kaupungilla pyörien. Sain itseni myös joogaan ja olen päättänyt saada rutiinini takaisin keväisiin uomiin, säännölliseen harjoitteluun ja hyvään oloon. Kesä on ollut kyllä yllättävä ja vauhdikas, mutta syksyä odotellessa kaipaan jo tietynlaista itseni ja elämäni kokoamista. Valontuojan suhteen olo on luottavainen ja levollinen. Aika näyttää mitä tapahtuu. Siinä välissä ehditään viettää aikaa yhdessä ja remontoida uutta asuntoaan. Mitään muuta en voisikaan juuri nyt pyytää.

Tapetilla myös syksyn suunnittelu. Mitä haluan saavuttaa? Miten sinne pääsen? Työnhaun lisäksi haluaisin elämääni jotain konkreettista, vaikka uuden oppimista avoimen yliopiston kursseilla. Leikittelen ajatuksella lähteä Intiaan talvella, mutta talvi tuntuu vielä kovin kaukaiselta. Olen huomannut enemmän kuin koskaan aikaisemmin eläväni tässä hetkessä, näillä edellytyksillä. Etenen askel kerrallaan ja kokonaisuus hahmottuu sitten myöhemmin. Ja kukaan meistä ei voi tietää, miltä lopputulos tulee näyttämään.